Chow chow, joka tunnetaan myös nimellä kiinanpystykorva, on alun perin Aasiasta, tarkemmin ottaen Kiinasta kotoisin oleva muinainen rotu. Chow chow’n uskotaan olevan jopa yli 2000 vuotta vanha koirarotu. Chow chow’lla on useita eri nimityksiä: Kiinassa rotua kutsutaan nimellä 鬆獅犬 “Songshi Quan”, eli suomennettuna pöyheä leijonakoira. Lisäksi rotua on kutsuttu myös Tang Quaniksi eli Tang-dynastian koiraksi.
Luonteeltaan chow chow on hyvin lempeä, rauhaisa ja erittäin uskollinen koira, joka on jalostettu seurakoiraksi. Toisinaan se saattaa olla hieman varautunut, mikä on johtanut siihen, että tämä koira sopii ehdottomasti vain yhden perheen koiraksi. Se kiintyy omistajaansa ja perheeseensä syvästi ja omaa vahvan tahdon. Lisäksi chow chow suhtautuu vieraisiin jopa ylpeällä tavalla välinpitämättömästi, eikä liehakoi sen pahemmin edes omalle omistajalleen. Vahtikoirana chow chow’n ääni on hyvin kumea.
Chow chow’t ovat hyvin vaikuttavan näköisiä koiria, mutta valitettavasti rotua piinaavat jotkin perinnölliset sairaudet. Chow chow’lle on tavoitteena jalostaa täysin suorat takajalat, mikä johtaa kaikkein hurjimmissa tapauksissa siihen, että takapolvilla sääriluun ja reisiluun kulma on melkein 180-asteisessa oikokulmassa ja nivelpinnat taas vinossa taaksepäin. Tämä voi johtaa hiertymiin, jotka loppujen lopuksi katkaisevat jalkojen eturistisiteet, mikä taas on syy siihen, että ristisiteiden vammat ovat chow chow’lla erittäin yleisiä. Muita ikäviä chow chow’ta piinaavia vaivoja ovat esimerkiksi sijoiltaanmenot kyynärnivelissä, silmävuodot, lonkkaviat, ihon ongelmat sekä silmäluomien kiertymät sisään tai ulos. Rodun perinnöllisiä vikoja ja sairauksia pyritään Suomessa estämään kaikin voimin, joten rotu kuuluu Suomen Kennelliiton ylläpitämään perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan eli PEVISA:an. Chow cho
w’n pentuja ei voida Suomessa rekisteröidä, mikäli pentujen molempien vanhempien kyynärniveliä ei ole kuvattu, eikä niiden lonkkia ole hyväksytty.
Chow chow on muinainen koirarotu, joka on peräti yksi maailman iäkkäimmistä roduista. Nykyään chow chow on ennen kaikkea lemmikki, vaikka se onkin säilyttänyt monia ominaispiirteitään, kuten itsenäisyyden ja vahvatahtoisuuden. Rodun alkuperäistarkoitus lienee ollut toimia työkoirana kuten vetojuhtana sekä metsästysapuna ja vahtikoirana. Myös sen liha ja turkki ovat olleet syitä rodun kasvatukselle. Chow chow’n varsinaisesta alkuperästä ei ole tarkkaa ja vedenpitävää tietoa. Eurooppaan chow chow on päätynyt Aasiasta 1800-luvun loppupuolella seiloreiden matkassa ja rodun nimityskin on perua noilta ajoilta, sillä sekalaisesta kauppatavarasta käytettiin nimitystä “chow chow”.
Chow chow’n erikoispiirteisiin kuuluu muun muassa sen sinisen värinen kieli. Tämän piirteen selittämiseen on löytynyt monia vanhoja tarinoita ja uskomuksia. Yksi näistä tarinoista kertoo chow chow’n kielen värjäytyneen silloin, kun Jumala maalasi taivaan siniseksi ja pudotti työn touhussa muutaman pisaran maahan, mistä chow chow sai ne nuoltua. Toinen vastaava tarina kertoo Jumalan puhkoneen taivaaseen tähdenreikiä ja pudottaneen taivaan palasia maahan, mistä koira olisi käynyt napsimassa ne kitaansa.
Kun chow chow rantautui Eurooppaan 1800-luvulla, yksi ensimmäisistä koiran saaneista eurooppalaisista oli Euroopan kermaan kuuluva kuningatar Viktoria, joka sai chow chow’n itselleen vuonna 1865. Tarina kertoo, että kuningatar tykästyi chow chow -pentunsa ulkonäköön niin kovasti, että useita ompelijoita vaadittiin suunnittelemaan ja toteuttamaan kuningattarelle lahjaksi chow chow’n pentua muistuttava pehmolelu. Tämä lelu olikin kuningattaren mieleen kovasti.
